Arkistot kuukauden mukaan: kesäkuu 2014

Nature Exchange 2014 – Skotlantilaisia vieraita Tampereella 5.–11.5.2014

Kuva1Nature Exchange on vuosittainen projekti, jossa ryhmä skotlantilaisia jollain tavalla metsään ja metsäalaan liittyviä ihmisiä tulee tutustumaan Suomeen, Tampereeseen, Tampereen ammattikorkeakouluun, metsiimme ja luontoomme. Vieraat majoitetaan ja heille järjestetään ohjelmaa viikon ajaksi. Tarkoitus on ollut, että metsätalouden koulutusohjelman opiskelijat ovat projektiopintoinaan tämän vierailun organisoineet, toteuttaneet ja toimineet isäntinä vieraille. Tästä syystä mekin tähän lähdimme mukaan.

Pääsimme vierailemaan monissa mielenkiintoisissa ja erilaisissa paikoissa viikon aikana. Vierailukohteita olivat muun muassa Teiskon luontokoulu Korento, Seitsemisen kansallispuisto, Siikanevan soidensuojelualue ja Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema. Tämän lisäksi vieraamme tutustuivat TAMKiin ja Tampereen keskustaan sekä Pyynikin harjuun ja näkötornin kahvilan kuuluisiin munkkeihin.

Kuva 2 suollaSää oli harmaa Siikanevalla, mutta onneksi ei satanut

Vieraat viettivät myös yhden päivän opettajamme Manne Viljamaan seurassa metsoja ja muita lintuja tarkkailemassa. Metso ja Mannen asiantuntemus linnusta kiinnostivat vieraita, sillä metso on harvinainen lintu Skotlannissa, toisin kuin, ainakin toistaiseksi, Suomessa.

Kuva 3 viirupöllöKameraan ei tallentunut metsoa tällä kertaa, mutta sen sijaan komea viirupöllö, strix uralensis, englanniksi Ural Owl.

Viikko oli erittäin opettavainen, haastava ja mielenkiintoinen. Oli kiinnostavaa ja palkitsevaa olla mukana projektissa, joka piti itse suunnitella, organisoida ja toteuttaa alusta loppuun asti. Vieraamme olivat äärimmäisen kohteliaita ja aidon kiinnostuneita suomalaisesta luonnosta, elämästä ja metsäalan koulutuksesta. Viikon lopulla seistessämme lentokentällä ja hyvästellessämme vieraita, olo oli haikea, ja väsynyt.

Kuva 4 korvasieniViikon lopulla vieraat alkoivat olla vakuuttuneita siitä, että suomalaisilla on jokin pakkomielle korviin: korvasieni, korvapuusti, Korvatunturi, Koskenkorva, ja mitä näitä nyt on…

Teksti: Iida Kauhanen ja Teemu Kurki 12IM, Kuvat: Iida Kauhanen, Teemu Kurki ja vieraamme Skotlannista.

Koneviikko Kurussa

Toisen vuosikurssin opiskelijat viettivät kevään viimeisen viikon Kurussa metsäkoneiden parissa. Viimeistä kertaa pakollisena toteutettavan Metsäkoneiden huolto ja käyttö – kurssin luennot ja simulaattoriharjoitukset valmensivat meitä konetyöskentelyyn ja kurssi huipentui kolmeen päivään, joiden aikana pääsimme käyttämään hakkuukonetta ja kuormatraktoria sekä tekemään niihin tarvittavia huoltotoimenpiteitä. Tarkoituksena ei ollut kouluttaa meistä konekuskeja, vaan antaa meille käsitys metsäkoneenkuljettajan työstä ja siitä, miten sen vaiheet tulee ottaa huomioon esimerkiksi leimikon suunnittelussa.

Ponsse BeaverPonsse Beaverin hytti on niin tilava, että kyytiin mahtui opettaja neuvomaan sekä toinen opiskelija seuraamaan työskentelyä.

Viikko toteutettiin yhteistyössä Tampereen seudun ammattiopisto Tredun kanssa, josta meillä oli lainassa kaksi harvesteria ja kaksi kuormatraktoria. Konetyöskentelyssä meitä opastivat oman opettajamme Manne Viljamaan lisäksi Tredun opettajat Jouni Alakurtti ja Keijo Häkkinen, ja koneiden huollossa Jari Kuusiniemi niin ikään Tredusta.

PäivähuoltoEnnen työskentelyn aloittamista koneille tehtiin päivähuolto.
Luokka oli jaettu kahteen ryhmään, joista molemmat olivat kaksi päivää ajamassa koneilla ja yhden päivän huollossa. Ykkösryhmä starttasi homman maanantaina, kun kurvasimme autoilla TAMKilta Kuruun leimikolle ja aloimme arpoa, ketkä hyppäisivät ensimmäisinä kuskin paikalle. Ainakin allekirjoittanutta jännitti kovasti koneen hyttiin kiivetessä. Jännitys hälveni kuitenkin ensimmäisen kaasunpolkaisun myötä, ja tilalle tuli lapsenomainen innostus.
HytissäPonssen takapenkiltä oli hyvä seurata kaverin työskentelyä. Kuva Iida Kauhanen

Koneet pärisivät kaksi päivää ympäri leimikkoa, ja kuskit vaihtuivat lennosta. Kaikki pääsivät kaatamaan, karsimaan ja katkomaan puita harvesterilla sekä kuljettamaan pölkkyjä varastopaikalle kuormatraktorilla. Koska aloittelevien kuskien hakkuutahti ei ollut päätähuimaava, metsätraktorin kuormaamista harjoiteltiin useamman kerran samoilla pölkyillä siirtäen niitä paikasta toiseen. AjokonePuuta ajettiin metsästä varastopaikalle sitä mukaa, kun hakkuukoneilla saatiin kaadettua.

Ensimmäisen päivän aikana yhdellä hakkuukoneella saatiin hakattua noin kuusi kuutiometriä puuta. Jäimme siis hieman ammattilaisten tasosta; oikean hakkuukonekuljettajan tuotos kahdeksan tunnin työvuoron aikana on yleensä noin 100 kuutiometriä.

Koneen ikkunastaSateinen sää ei haitannut konetyöskentelyä. Hytissä oli mukavan lämmintä ja kuivaa.

Toisena päivänä saimme maastoon vieraaksemme saksalaisen professorin Friedbert Bomboschin Göttingenin ammattikorkeakoulusta. Hän kertoi meille nuotion ääressä metsätekniikan kehityksestä ja siihen liittyvistä tutkimuksista, joissa hän on ollut mukana. Oli mielenkiintoista kuulla, millaista uutta tekniikkaa maailmalla kehitellään koneellisen puunkorjuun tehostamiseksi.

BomboschHerra Bombosch luennoi metsäkonetekniikan kehittämisestä.
Keltaiset lasitHerra Bombosch lahjoitti meille keltaiset lasit, jotka hänen tutkimuksiensa mukaan parantavat havainnointikykyä maastossa.

Vahingoilta ei voi välttyä, kun vie näin ison porukan metsään työskentelemään isoilla koneilla. Oli kuitenkin ilahduttavaa huomata, että vahinkoja sattuu myös ammattilaisille, sillä suurimmat vauriot jäävään puustoon ja tuotettuun puutavaraan aiheutti eräs opettajista. Vaikka hän käsittelikin ajokonetta erittäin ammattimaisesti, ajoi hän epähuomiossa päin pystyyn jätettyä mäntyä ja samalla mäntykuitupölkkyjen yli. Me opiskelijat puolestamme emme saaneet aikaan suurempia vahinkoja, vaikka olimmekin kaikki ensimmäistä kertaa metsäkoneen puikoissa.

tauollaKaikki eivät voineet ajaa koneilla samaan aikaan. Kun toiset työskentelivät, toiset söivät eväitä.

motomittausKonetyöskentelyn lomassa harjoiteltiin myös motokontrollimittauksia.

Kolmantena päivänä suuntasimme Kurun Tammikankaan konehalleille, jossa saimme ensin hieman teoriaopetusta huolloista, minkä jälkeen haimme päällemme tyylikkäät työhaalarit ja siirryimme viereiseen halliin Ponsse Caribou – ajokoneen kimppuun. Teimme koneeseen 600 työtunnin välein tehtävän määräaikaishuollon. Näimme myös, miten hydraulijärjestelmään tarvittavia letkuja tehdään, ja innokkaimmat saivat kokeilla liitäntöjen kiinnipuristamista itse.

konepelti ylösKun konepelti saatiin ylös, moottorin ympärillä alkoi käydä kuhina.

Auvon riemuAuvo riemuitsi voittajan lailla vaihdettuaan öljynsuodattimen.

laiskotteluKonehallilla laiskottelusta seurasi välitön palaute.

Kokonaisuudessaan koneviikko oli positiivinen kokemus ja opetti meille paljon koneellisesta puunkorjuusta. Näin hauskaan viikkoon oli hieno päättää kevään opiskelu-urakka!

MukavaaSiellä kaikilla oli niin mukavaa!

Teksti ja kuvat (jos ei erikseen mainittu): Krista Katajainen